Mikä kalkki on?
Kalkki on yleisnimitys erilaisille kalsiumia sisältäville kemiallisille yhdisteille. Yleisin niistä on kalkkikivi, joka on pääasiassa kalsiumkarbonaatista koostuva kivilaji.
Maaperän kalkkikivi on muodostunut pitkän ajan kuluessa – Pohjoismaiden kalkkikivilouhoksissa 80–2 000 miljoonan vuoden ajan – muun muassa levien, simpukoiden ja korallien saostaessa sitä merivedestä niin, että irtomateriaalia on kertynyt merenpohjaan ja kovettunut sen jälkeen pitkän ajan kuluessa kiveksi.
Kalkin valmistus
Kalkkikiveä louhitaan kalkkikivipitoisilla alueilla ympäri maailmaa. Ruotsissa kalkkikiveä on runsaasti Taalainmaalla, Värmlandissa, Närkessä, Länsi-Götanmaalla ja Skånessa sekä Gotlannissa ja Öölannissa.
Kalkkikivi murskataan erikokoisiin fraktioihin, joiden raekoko määräytyy sen mukaan, mihin sitä on tarkoitus käyttää. Murskattua kalkkikiveä käytetään jalostamattakin, mutta sitä voidaan myös jatkojalostaa. Jatkojalostuksessa kalkkikivi poltetaan kalkkiuuneissa kalsinointiprosessissa erittäin korkeassa lämpötilassa kalsiumoksidiksi (CaO), nk. poltetuksi kalkiksi.
Poltettu kalkki voidaan tämän jälkeen sekoittaa veteen. Kalsiumoksidin reagoidessa veden kanssa muodostuu kalsiumhydroksidia eli sammutettua kalkkia (Ca(OH)2). Prosessiin lisätyn veden määrästä riippuen sammutettu kalkki voi olla joko kuivaa jauhetta tai massaa.
Kalkin eri tyypit
Erilaisiksi fraktioiksi murskattua kalkkikiveä käytetään maataloudessa ja puutarhanhoidossa sekä järvien ja kosteikkojen kalkituksessa. Kalkkikivimurskaa käytetään myös esimerkiksi paperin, maalin, asfaltin, tiilen, betonin ja metallien valmistuksessa.
Poltettua kalkkia käytetään raudan ja teräksen tuotannossa, selluloosan valmistuksessa, veden ja savukaasujen puhdistuksessa sekä kaivosteollisuudessa.
Sammutettu kalkki on joko kuivaa jauhetta tai massaa prosessiin lisätyn veden määrästä riippuen. Sammutettua kalkkia käytetään muun muassa veden ja savukaasujen puhdistukseen sekä rakennusmateriaalien valmistuksessa.
Dolomiitiksi kutsutaan karbonaattikivilajia, joka koostuu kalkkikivelle läheistä sukua olevasta dolomiittimineraalista. Dolomiittia muodostuu kalkkikiven altistuessa dolomiittiutumiselle, jossa kalsiumionit vaihtuvat magnesiumioneiksi. Dolomiittia käytetään maataloudessa sekä täyteaineena maali- ja muoviteollisuudessa.
Terästuotannossa käytetään poltettua dolomiittia erikokoisina fraktioina sekä poltettua kalkkia kuonan muodostamiseen ja teräksen suojaamiseen hapettumiselta. Tässä prosessissa teräkselle haitalliset epäpuhtaudet kertyvät kuonaan. Poltettu dolomiitti suojaa myös teräsuunin, konvertterin ja metallinsulatusuunin tulenkestävää vuorausta.
