Mineraalien tuottajat ja alan teollisuusyritykset järjestävät tänä vuonna eri puolilla Eurooppaa useita tapahtumia Euroopan Mineraalipäivän kunniaksi. Tapahtumassa oli mukana noin 800 juhlijaa, ruokaan oltiin tyytyväistä ja erityisesti bussikierrokset Kalkkimaan, Tuppivaaran ja Ristimaan louhoksilla ihastuttivat SMA:n työntekijöiden opastaessa asiantuntevasti.
Tapahtuman avasi SMA Mineral konsernin toimitusjohtaja Daniel Juvél. Kalkkimaan tulevaisuus näytti hänestä hyvältä ja viisaat investoinnit auttavat jatkossakin eteenpäin. Toimintatapa, jossa jokaisella toimipaikalla on oma tiiminsä auttaa konsernin johtoryhmää saamaan viestejä maantieteellisestikin hajallaan olevista toimipaikoista. Kalkkimaan henkilöstöä toimitusjohtaja kiitteli, sillä jos ollaan 100 vuotta jo oltu toiminnassa, niin todennäköisesti on jotain tehty oikeinkin.
Kalkkimaan historiaa esiteltiin historiakirjan kirjoittaneen Karoliina Kemppaisen toimesta. Nykypäivän pohjoissuomalaisista kaivoksista puhutaan paljon, minkä johdosta on hyvä tietää, minkälaisia ajatuksia kaivostoiminta on aikaisempina vuosisatoina ja -kymmeninä herättänyt, minkälaisia yhteisöjä kaivosten ympärille on rakentunut ja miten kaivokset ovat ympäristöönsä vaikuttaneet. Kirjan lukija pääsee eläytymään tekstin kautta kaivoksen kokemiin myötä- ja vastoinkäymisiin; onhan Kalkkimaan kaivos selvinnyt sota-ajan lisäksi useammasta lamasta ja muunlaisesta vastoinkäymisestä. Muuttuvassa maailmassa on onnistuttu laajentamaan toimintaa uusille alueille, ja myös lukuisat omistajanvaihdokset ovat onnistuneet siinä määrin hyvin, että Kalkkimaa pääsi juhlimaan satavuotista historiaansa tuoreen historiateoksen voimin.
Haastatteluja tehtiin pitkin päivää juontajamme Jari Vesan toimesta. Kaikki sidosryhmät tulivat huomioiduksi, sillä tapahtumassa kuultiin myös vanhoja työntekijöitä, asiakkaita ja maanomistajia. SMA Mineralin konsernin toimitusjohtajalta sai myös käydä kysymässä avoimista aiheista, kuten maanomistajat tekivätkin. Tutustuimme käytännössä mineraalien louhintaan ja jalostukseen – painottaen erityisesti tuotannon pieniä ympäristövaikutuksia, tuotannon kemikaalittomuutta ja sivukiven hyötykäyttöä. Todelliseen kaivostyöhön sai tutustua käytännössä kokeilemalla poravaunua ja kaivinkonetta simulaattoreiden avulla sekä ihka oikealla minikaivurilla ajotaitojaan kokeillen. Laboratorioon ja laadunvalvontaan saatiin tutustua Lappian siirrettävässä laboratoriokontissa.
Ympäristöasioiden hyvä hoito koettiin tärkeäksi Kaivannaisteollisuuden ry:n toiminnanjohtajan Pekka Suomelan puheessa. Hyväksi esimerkiksi vastuullisuudesta koettiin SMA Mineralin kiertotalouden kehittäminen. Kaivosteollisuus on edelleen keskeinen osa suomalaisen hyvinvoinnin perustaa – laaja elinkeinotoiminta, joka antaa työtä ja toimeentuloa koko mineraaliklusterin puitteissa. Teollisuuden ja rakentamisen taloustilanteen hienoinen parantaminen antaa uskoa myös teollisuusmineraalisektorille. Oman tekemisen korkealaatuisuus kaikilla tasoilla antaa uskottavuutta kaivosalalla, jossa keskeisessä roolissa on myös koulutetun työvoiman saanti. Kaivostoiminnan yhteiskuntavastuuta ja hyväksyttävyyttä kehitetään Kestävän kaivostoiminnan verkostossa, jossa myös SMA Mineral Oy on aktiivisesti mukana.
Maatalousmaan tuottokykyä ja ympäristönsuojelua on kehitettävä yhtäaikaisesti, kertoi tapahtumassa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Byrokratian helpottaminen ja kannustavien ratkaisujen löytyminen tuottavan ja kilpailukykyisemmän maatalouden puolesta toivottiin EU:n uudelta maatalouspolitiikalta. Maataloudessa olisi panostettava laatuun ja sen tuomaan lisäarvoon. Eläinten rehu ja ihmisten ruoka kasvavat maasta, maaperän pitää olla kunnossa. Hyvät viljelytavat vaativat paljon. Älykäs maatalous koostuu hyvistä viljelykäytännöistä ja uuden teknologian hyödyntämisestä. Viljavuusanalyysin tekeminen on kalkituksen ja lannoituksen kannalta tärkeintä. Suomen luontaisesti happamassa maaperässä eivät peltokasvit ja ravinteet pysy. Kalkitus lisää fosforin käyttökelpoisuutta eikä sitä valu vesistöön. Maanparannuskalkitus on resurssitehokkuuden avaintekijä, jotta viljelystä saadaan kannattavaa. Kestävä viljely ja omavaraisuus antavat meille puhdasta ruokaa myös tulevaisuudessa.