Näin toteaa Alexander von Bothmer, joka on yksi maanviljelyskalkin myyjistämme. Alexander on opiskellut Ruotsin maatalousyliopistossa SLU:ssa Alnarpissa ja viljelee omaa 300 hehtaarin tilaansa, joten hän on hyvin perillä siitä, miten suuri merkitys kalkilla on sadolle.

Viljelysmaa tarvitsee kalkkia oikean pH-arvon ylläpitämiseksi, hyvän rakenteen varmistamiseksi ja viime kädessä myös parempien satojen tuottamiseksi. Ingressissä esittämästään toteamuksesta huolimatta Alexander von Bothmer sanoo, että nykypäivän modernissa maanviljelyssä tiedetään tämä hyvin.

– Kalkista puhutaan nykyään paljon aiempaa enemmän. Viljojen korkeiden hintojen ansiosta tämäntyyppisiä panostuksia kannattaa myös tehdä. Olemme tänä vuonna jo tähän mennessä myyneet enemmän Cresco Normalia kuin aiempina vuosina, eikä huippusesonki ole edes vielä alkanut.

pH-arvolla on ratkaiseva merkitys

Kalkitus antaa ennen kaikkea suuremman sadon. Alexander mainitsee kaksi parametria, joilla on merkittävä vaikutus kasvinviljelyn onnistumiselle: hyvin toteutettu maankuivatus, jonka avulla ylimääräinen vesi voi virrata pois, ja oikea pH-arvo.

– Viljelysmaan pH-arvon tulee olla 7–7,2. Tällöin viljelykasvit menestyvät parhaiten ja niillä on oikeat olosuhteet.

Kalkin ansiosta kasvien juuristo kasvaa laajemmaksi ja kasvit pystyvät ottamaan tarvitsemansa ravinteet, jolloin ne ovat muun muassa talvenkestävämpiä.

Miten usein?

Siihen, miten usein viljelysmaata täytyy kalkita, ei ole yhtä oikeaa vastausta – tarvittava kalkitusväli riippuu maalajista ja siitä, miten maa voi. Tavallisessa savimaassa ylläpitokalkitus voi olla aiheellista suorittaa neljän tai viiden vuoden välein, mutta myös kymmenen vuoden väli saattaa riittää. Joskus pH-arvon kuntoon saaminen voi vaatia mittavia toimia. Näin kävi esimerkiksi silloin kun Alexander ja hänen isänsä ottivat haltuunsa tilan, jolla oli laiminlyöty kalkitus: kalkitsemalla alan kahdellatoista tonnilla kalkkia heidän onnistui nostaa maa täysin uudelle tasolle – ja suurentaa satoa 200 prosentilla!

Kuinka paljon?

Siihen, kuinka paljon kalkkia tarvitaan, ei ole myöskään yksiselitteistä vastausta. Vähämultaisessa savimaassa kalkkia ei tarvita kovinkaan paljon pH-arvon nostamiseen, kun taas multamaassa sitä voi kulua sitäkin enemmän. Hyvä vinkki on ottaa maanäytteitä ja seurata pH-arvoa.

– Ei tietysti kannata odottaa siihen saakka, että pH-arvo on matala. Pitämällä pH kunnossa ja kalkitsemalla usein yksittäisillä kalkituskerroilla ei myöskään kulu niin suuria summia, Alexander sanoo.

Entä milloin?

Tavallisin – ja parhaan vaikutuksen antava – aika kalkitukselle on heti sadonkorjuun jälkeen loppukesällä ja syksyllä. Myös talvikalkituksesta on hyötyä silloin kun se suoritetaan maan ollessa roudassa, jolloin ei ole riskiä, että raskaat koneet tiivistäisivät maata.

– Talvikalkitus kannattaa tehdä myös, jos lumen sulamista halutaan nopeuttaa. Kalkki on nimittäin lunta tummempaa ja imee itseensä auringonlämpöä. Levitin sitä viime talvena syysvehnälle, ja vaikutus oli erittäin hyvä.

Myös maan rakenne on tärkeä tekijä

Hyvän pH-arvon varmistavien kalkitusten lisäksi suoritetaan myös rakennekalkituksia. Rakennekalkituksella pyritään siihen, että tiivis, huonorakenteinen savimaa pystyy muodostamaan kestävämpiä aggregaatteja (pieniä epäsäännöllisiä muruja). Tällöin vesi voi tunkeutua maaperään kunnolla ja tärkeät ravinteet, kuten fosfori ja kalium, voivat imeytyä kasveihin ja olla hyödyksi – sen sijaan että ne virtaisivat järviin ja vesistöihin ja edistäisivät näin rehevöitymistä. Kalkituksesta hyötyy toisin sanoen myös ympäristö. Rakennekalkituksen vaikutus kestää pitkään, jopa 15 vuotta.